Kun halutaan saavuttaa kilpailuetua hyvinvoivasta henkilöstöstä, on tehtävä tekoja työhyvinvoinnin eteen. Työhyvinvoinnin johtamisen pitää kuulua ja mahtua johdon agendalle, koska työhyvinvoinnilla on sekä välittömiä että välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Työhyvinvointiin panostaminen on kannattavaa, mutta siitä säästäminen voi osoittautua hyvinkin kalliiksi ratkaisuksi. Lisäksi työhyvinvointi vaikuttaa organisaation työnantajamielikuvaan. Työhyvinvoinnin johtamisella on taloudellisia vaikutuksia.
Kustannuksia säästyy
Työhyvinvoinnin edistäminen auttaa ylläpitämään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Tämä vähentää sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja ennenaikaista eläköitymistä. Ennakoivat toimet synnyttävät merkittäviä kustannussäästöjä. Jopa puolet rahallisista hyödyistä saavutetaan näiden kustannusten pienenemisellä ja jäljelle jäävä puoli hyödyistä syntyy tuottavuuden paranemisesta.
Tuottavuus paranee
Työhyvinvoinnista huolehtiminen parantaa jaksamista, stressin sietoa, motivaatiota ja luovuutta. Yhteistyö sujuvoituu. Tämä kaikki lisää työskentelyn tehokkuutta ja tuottavuutta sekä nostaa työn ja asiakaspalvelun laatua. Sekä organisaation asiakastyytyväisyys että kannattavuus paranevat. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin panostettu euro tulee lähes kuusinkertaisena takaisin.
Työnantajamielikuva kirkastuu
Työhyvinvointiin panostaminen viestii työntekijöille, että organisaatio välittää heistä. Organisaation veto- ja pitovoima lisääntyvät. Hyvinvoivaan työyhteisöön on helpompi saada uusia osaavia työntekijöitä ja he ovat myös sitoutuneempia organisaatioon. Rekrytointi-, perehdytys- ja koulutuskustannukset pienenevät.
Panostamalla työhyvinvointiin saadaan aikaan positiivisia tuloksia työntekijöiden, asiakkaiden ja työnantajan näkökulmasta. Lisäksi työhyvinvointi tukee osaltaan yksilön elämänhallintaa ja edesauttaa pitämään itsestä hyvää huolta myös vapaa-ajalla. Itsestään huolta pitävä ihminen voi hyvin ja jaksaa paremmin niin työssä kuin vapaa-aikana.
Uteliaisuutta johtajuuden polullesi,
Markku Hiljanen
Blogin kirjoittaja Markku Hiljanen on MBA, KTM, ihmisten ja organisaatioiden toimintakyvyn kehittäjä, joka toimii IhanaElo®-hyvinvointiohjaajana ja yrittäjänä. Markku toimii IhanaElo®-tiimissä johdon coachina ja tukee johtajia oman hyvinvoinnin ja johtajuuden kehittämisessä.
Lähteinä:
Guy Ahonen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Ossi Aura, FT, henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, Yrittäjien hyvinvoinnin tila Suomessa 2010 ja Hyvinvoinnin johtaminen 2011 projekti
Chapman LS. Meta-evaluation of worksite health promotion economic return studies: 2005 update. Am J Health Promot. 2005;19 (6):1–11.
Marko Kesti, Lapin yliopiston apulaisprofessori ja henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelman johtaja, Quality of Working Life (QWL)
Janne Tienar, Hankenin johtamisen professori, Boardman LJT:n tilaisuus 23.2.2022
Hyvää lukemista aiheen tiimoilta:
Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka, Työhyvinvointi