Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja tunteiden rooli työssä on noussut yhä tärkeämmäksi. Työpaikoilla kohdataan monenlaisia tunteita. Niiden tunnistaminen, nimeäminen sekä käsittely ovat keskeisiä taitoja aivojen hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin ja työyhteisön ilmapiirin kannalta.
Työpaikalla tunteet eivät ole pelkästään yksilön sisäisiä kokemuksia, vaan ne vaikuttavat laajasti koko organisaation toimintaan. Esimerkiksi työntekijän kokema innostus voi tarttua muihin ja lisää tiimityön tehokkuutta, kun taas käsittelemätön turhautuminen voi johtaa konflikteihin ja työilmapiirin heikentymiseen.
Tunteet ja niiden tehtävä
Tunteet ovat ihmisen perusominaisuus ja ne auttavat meitä reagoimaan ympäristön ärsykkeisiin sekä tekemään päätöksiä vallitsevan tilanteen mukaan. Työelämässä tunteilla on merkittävä rooli. Ne voivat motivoida, auttaa ongelmanratkaisussa ja edistää luovuutta. Tunteet voivat myös vaikuttaa negatiivisesti, jos niitä ei tunnisteta tai käsitellä asianmukaisesti.
Tunnetaidot, kuten tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely, ovat keskeisiä työelämätaitoja. Tunnetaidot auttavat meitä ymmärtämään omia reaktioitamme ja tunnistamaan niiden vaikutukset päätöksentekoon, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Esimerkiksi työntekijä, joka ymmärtää oman turhautumisensa syyn, voi löytää rakentavampia ratkaisuja tilanteeseensa ja kommunikoi omat tarpeensa ja odotuksensa selkeämmin kollegoilleen.
Tunteiden nimeäminen ja huomioiminen
Tunteiden käsittelyssä ensimmäinen askel on tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen. Tämä voi tapahtua yksinkertaisesti pysähtymällä ja pohtimalla, mitä tunteita kokee tietyssä tilanteessa. Kun tunnistaa, että hän tuntee esimerkiksi ärtymystä tai innostusta, voi pohtia, mistä tunne johtuu ja miten siihen tulisi reagoida.
Kun tunteet on tunnistettu, seuraava askel on niiden hyväksyminen ilman arvostelua. Tämä ei tarkoita, että kaikki tunteet tulisi ilmaista avoimesti kaikissa tilanteissa, vaan että ne tunnistetaan osana inhimillistä kokemusta ja käsitellään rakentavasti. Esimerkiksi viha voi kertoa siitä, että kokee epäoikeudenmukaisuutta, ja tämän tunteen tunnistaminen voi johtaa rakentavaan keskusteluun ongelman ratkaisemiseksi.
Tunteiden nimeäminen ei ole vain yksilöllinen taito, vaan myös työyhteisön yhteinen voimavara. Kun työntekijät osaavat puhua tunteistaan ja nimeävät niitä avoimesti, työpaikan tunneilmasto paranee. Esimerkiksi tiimipalavereihin voidaan varata hetki, jossa työntekijät voivat jakaa ajatuksiensa lisäksi myös tunteitaan, mikä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää väärinkäsityksiä.
Positiiviset ja negatiiviset tunteet
Tunteet jaetaan usein positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Positiiviset tunteet, kuten ilo, innostus ja tyytyväisyys, edistävät työhyvinvointia ja parantavat suorituskykyä. Ne lisäävät luottamusta ja yhteistyötä, vahvistavat työilmapiiriä ja parantavat sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä.
Negatiiviset tunteet, kuten viha, turhautuminen ja pelko, heikentävät ilmapiiriä ja laskevat työn tehokkuutta. Kuitenkin myös negatiiviset tunteet voivat olla hyödyllisiä, jos ne tunnistetaan ja käsitellään oikein. Viha voi esimerkiksi auttaa asettamaan rajoja tai puolustamaan omia oikeuksia. Pelko voi varoittaa meitä uhkista ja kannustaa meitä varautumaan muutoksiin.
Tunteiden käsittely ja johtaminen
Tunteiden käsittely on olennainen osa tunteiden johtamista ja se vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin ja toimintaan. Hyvä tunnejohtaminen tarkoittaa sitä, että tunteita ei sivuuteta tai tukahduteta, vaan ne tunnistetaan, käsitellään ja hyödynnetään rakentavasti. Tämä edellyttää tunneälyä, joka koostuu itsensä tuntemisesta, itsekontrollista, motivaatiosta, empatiasta ja sosiaalisista taidoista.
Tunteiden johtaminen edellyttää, että johtajat tunnistavat ja ymmärtävät omat tunteensa sekä ovat valmiita kuuntelemaan myös muiden tunteita. Tämä tarkoittaa avoimen vuorovaikutuksen kulttuurin luomista, jossa tunteista voidaan keskustella ilman pelkoa tuomitsemisesta. Hyvä tunnejohtaminen ei tarkoita pelkästään positiivisten tunteiden vahvistamista, vaan myös negatiivisten tunteiden kohtaamista ja käsittelemistä. Esimerkiksi turhautuminen voi kertoa epäselvistä työtehtävistä, ja turhautumisen ilmaiseminen voi johtaa selkeyden lisäämiseen.
Työpaikan tunneilmaston kannalta on tärkeää, että johtajat osaavat myös säätää omia tunteitaan ja ovat tietoisia siitä, miten heidän tunteensa vaikuttavat muihin. Lisa Feldman Barrett korostaa, että tunteet eivät vain tapahdu meille, vaan ne syntyvät aivojen tulkintaprosessissa. Tunnejohtaja on tietoinen siitä, milloin hänen oma tunnetilansa voi vaikuttaa tiimiin ja osaa tarvittaessa rauhoittua tai siirtyä toisenlaiseen tunnetilaan. Tunteiden johtaminen on erityisen tärkeää kriisitilanteissa, joissa työntekijät kaipaavat turvaa ja selkeyttä. Johtaja, joka pystyy käsittelemään omia tunteitaan ja tukemaan tiimiä, vahvistaa työntekijöiden luottamusta ja sitoutumista.
Työpaikan tunneilmasto
Työpaikan tunneilmasto muodostuu työntekijöiden tunteista ja niiden ilmaisusta. Hyvä tunneilmasto tukee työn imua ja sitoutumista, kun taas negatiivinen ilmapiiri voi lisätä poissaoloja ja vähentää motivaatiota. Tunneilmaston ylläpitäminen vaatii aktiivista johtamista, avointa vuorovaikutusta ja tunnetaitojen kehittämistä koko organisaatiossa.
Esimerkiksi Google on tutkinut, että tiimien psykologinen turvallisuus on merkittävä tekijä organisaatioiden menestyksessä. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa, että työntekijät kokevat voivansa ilmaista ajatuksensa, mielipiteensä ja tunteensa ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Kun tunneilmasto on positiivinen, työntekijät uskaltavat ottaa riskejä, kokeilla uusia asioita ja oppia virheistään.
Tunteet ja työelämä – yhteenveto
Tunteet ovat tärkeä osa työelämää ja ne vaikuttavat sekä yksilön että organisaation tasolla. Tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja johtaminen auttavat ylläpitämään positiivista tunneilmastoa ja parantamaan työhyvinvointia. Tunnetaitojen kehittäminen on jatkuva prosessi, joka hyödyttää sekä työntekijöitä että johtoa. Pidetään huolta tunnetaidoista ja hiotaan niitä paremmiksi kohtaaminen kerrallaan, koska tulevaisuudessa tunnetaitojen merkitys työelämässä vain kasvaa.
Blogin kirjoittaja Markku Hiljanen on MBA, KTM, ihmisten ja organisaatioiden toimintakyvyn kehittäjä, joka toimii IhanaElo®-tiimissä valmentajana ja kouluttajana.
Lähteet
- Lisa Feldman Barrett, psychologist, professor, How Emotions Are Made
- Jarkko Rantanen, psykologi, valmentaja, Tunnetaitojen vaikutus hyvinvointiin ja kyvykkyyteen
- Camilla Tuominen, tunnekouluttaja, Emotion Tracker
- Sanna Sassi, psyykkinen valmentaja, Tunteet yritystoiminnassa
P.s. Kysy lisää tunnetaitoja ja aivojen hyvinvointia tukevista valmennuksistamme ja/tai varaa maksuton sparrailutyöpaja juuri teille sopivan kokonaisuuden rakentamiseksi alisa@ihanaelo.fi.