Nykyisessä työelämässä vaatimukset ovat kovat: kiire, jatkuvat muutokset sekä korkeat tavoitteet kuormittavat mieltä ja aivoja. Tässä paineessa moni keskittyy vain tekemiseen ja suoriutumiseen, unohtaen sen, että ihmisten välinen vuorovaikutus sekä yhteisöllisyys ovat keskeisiä tekijöitä aivojen ja mielen hyvinvoinnille. Hyvät ihmissuhteet eivät ole vain mukava lisä työelämässä – ne ovat elintärkeitä aivojen toiminnan, stressinsäätelyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Sosiaaliset suhteet vahvistavat aivojen toimintaa
Tutkimukset osoittavat, että sosiaalisilla suhteilla on merkittävä vaikutus aivojen terveyteen. Yhteydenpito muihin ihmisiin aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää ja lisää mielihyvähormonien, kuten oksitosiinin ja dopamiinin, tuotantoa. Kun vietämme aikaa muiden kanssa, aivojen hippokampus – muistin ja oppimisen kannalta keskeinen alue – aktivoituu ja vahvistuu. Tämä tukee kognitiivista toimintakykyä ja auttaa aivoja suoriutumaan paremmin haastavissa tilanteissa.
Sosiaaliset suhteet ovat myös tärkeä osa aivojen neuroplastisuutta eli kykyä muovautua ja kehittyä läpi elämän. Vuorovaikutus muiden kanssa stimuloi hermosolujen välisten yhteyksien muodostumista, mikä parantaa ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja päätöksentekoa – taitoja, jotka ovat erityisen tärkeitä johtajille ja asiantuntijoille.
Yhteisöllisyys aivojen ja hyvinvoinnin tukena
Aivoliiton kansallisessa aivoterveysohjelmassa yhteenkuulumisen tunne ja osallisuus on nostettu yhdeksi läpileikkaavaksi vaikutustavoitteeksi kaikille ikäryhmille. Tämä tavoite kiteytyy sanaan “kanssalaisuus” – kykyyn olla ja toimia osana yhteisöä. Yhteisöllisyys ei ole vain ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä, vaan se on olennaista aivojen terveydelle, kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja merkittävien asioiden aikaansaamiselle.
Yhteisöllisyys tarjoaa aivoille jatkuvasti uusia virikkeitä ja haasteita, mikä ylläpitää ja parantaa kognitiivisia toimintoja, kuten muistia ja oppimiskykyä. Erityisesti iän karttuessa aktiivinen sosiaalinen elämä voi vähentää kognitiivisen heikentymisen riskiä. Lisäksi sosiaalinen tuki ja läheiset ihmissuhteet auttavat vähentämään stressiä, mikä suojaa aivojen terveyttä. Yhteisöllisyys lisää myös emotionaalista hyvinvointia – kuulumisen tunne vahvistaa psyykkistä resilienssiä ja lisää elämän merkityksellisyyttä.
Ulkopuolisuus kuormittaa mieltä ja aivoja
Jos sosiaaliset suhteet vahvistavat aivojen toimintaa, ulkopuolisuuden tunne taas kuormittaa niitä. Yksinäisyys kuormittaa erityisesti mantelitumaketta, joka säätelee tunteiden käsittelyä ja stressireaktioita. Ulkopuolisuus ei ole pelkästään yksinäisyyttä – se on katkos yhteydessä muihin ihmisiin tai ympäröivään yhteiskuntaan. Psykoterapeutti Emilia Kujalan mukaan ulkopuolisuus voi olla kivulias kokemus, joka heijastuu suoraan mielenterveyteen ja aivojen toimintaan.
Ulkopuolisuuden tunne lisää stressihormonien, kuten kortisolin, eritystä ja voi heikentää keskittymiskykyä, resilienssiä, muistia ja ongelmanratkaisukykyä. Työelämässä ulkopuolisuuden kokemus voi ilmetä esimerkiksi ryhmädynamiikan ongelmina, lisääntyneinä virheinä ja päätöksenteon vaikeutena.
Tunteiden huomioiminen vahvistaa yhteyttä
Hyvässä vuorovaikutuksessa ei riitä pelkkä asian käsittely – myös tunteiden huomioiminen on tärkeää. Psykologi Pekka Freesen mukaan tunteet ovat viestinviejiä, jotka kertovat esimerkiksi arvostuksen, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tarpeista. Kun tunteet tulevat nähdyiksi ja huomioiduiksi, syntyy syvempi yhteys ja yhteistyö helpottuu.
Erityisesti työelämässä psykologisesti turvallinen ilmapiiri on avainasemassa. Kun ihminen kokee, että hänen tunteensa ja tarpeensa huomioidaan, syntyy luottamusta ja avoimuutta, jotka tukevat tehokasta päätöksentekoa ja yhteistyötä. Toisen tunteiden hyväksyminen ja tilan antaminen niille voivat rauhoittaa jännittyneitä tilanteita ja avata tietä rakentavalle vuoropuhelulle.
Hyvät ihmissuhteet tukevat palautumista ja stressinsäätelyä
Hyvät ihmissuhteet eivät pelkästään vahvista aivojen toimintaa – ne myös tukevat palautumista ja auttavat säätelemään stressiä. Sosiaalinen tuki vähentää stressihormonien eritystä ja lisää oksitosiinin määrää, mikä puolestaan edistää kehon ja mielen rentoutumista.
Jo lyhyt, positiivinen keskustelu kollegan kanssa voi auttaa palautumaan kuormittavasta tilanteesta. Hyvä yhteishenki tiimissä luo turvaa, joka auttaa hallitsemaan haasteita ja lisää työssä viihtymistä.
Kuinka vahvistaa sosiaalisia suhteita työelämässä?
Johtajilla ja esihenkilöillä on merkittävä rooli sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa työyhteisössä. Tässä muutamia keinoja:
- Kannusta vuorovaikutukseen: Luo mahdollisuuksia epämuodollisiin kohtaamisiin, kuten kahvitaukoihin ja yhteisiin lounaisiin.
- Rakenna psykologista turvallisuutta: Luo ilmapiiri, jossa jokainen voi ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa kritiikistä.
- Aseta yhteisiä tavoitteita: Tiimin yhteiset tavoitteet lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja motivoivat yhteistyöhön.
- Anna tunnustusta: Kiitä ja anna positiivista palautetta – arvostuksen tunne vahvistaa sosiaalisia siteitä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
- Hyödynnä mentorointia: Kokeneiden työntekijöiden ja uusien tulokkaiden väliset mentorointisuhteet tukevat tiedon jakamista ja luovat merkityksellisiä suhteita.
Toimivat ihmissuhteet ovat ”Pääasia”
Hyvät ihmissuhteet eivät ole vain pehmeitä arvoja – ne ovat oleellinen osa aivojen ja mielen hyvinvointia. Sosiaalinen tuki, myönteinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys vahvistavat aivojen toimintaa, parantavat ongelmanratkaisukykyä ja lisäävät resilienssiä.
Nykypäivän työelämässä menestyminen vaatii, että kiinnitämme huomiota muuttuviin olosuhteisiin sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihimme enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja kun organisaatio panostaa sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen, se ei tue ainoastaan työntekijöiden hyvinvointia – vaan se luo myös vahvaa pohjaa paremmalle suorituskyvylle ja hyville tuloksille.
”Menestys on vahvasti kiinni siitä, millä tavoin toimimme ja käyttäydymme vuorovaikutustilanteissa”, Adam Grant.
Blogin kirjoittaja Markku Hiljanen on MBA, KTM, ihmisten ja organisaatioiden toimintakyvyn kehittäjä, joka toimii IhanaElo®-tiimissä valmentajana ja kouluttajana.
Lähteet
- Aivoliitto – Kansallinen aivoterveysohjelma
- Charles Duhigg – Tapojen voima
- Pekka Freese – Kohtaamisen taito -blogisarja
- Emilia Kujala – Ulkopuolisuudesta
- Matthew Lieberman – Social: Why Our Brains Are Wired to Connect
- Daniel J. Siegel – The Developing Mind