Yleensä, kun kuulemme sanan mindfulness, ensimmäisenä tulee mieleen lootusasennossa meditoiva henkilö. Jo pelkästään tämä mielikuva voi karkottaa monia, eikä tietoista läsnäoloa tai mindfulnessia haluta edes kokeilla. Mielikuva omasta itsestä lootusasennossa tuntuu naurettavalta ja nololta. Kuka nyt sellaiseen asentoon edes taipuu?
Onneksi tämä ei ole kuin mielikuva, jota pyrin tässä kirjoituksessa sekä ravistelemaan että uudelleen rakentamaan monipuolisempana näkemyksenä. Sinällään lootusasennossa ei ole mitään vikaa, päinvastoin, mutta tietoinen läsnäolo on valtavan paljon enemmän kuin pelkästään istuma-asento. Ei siis juututa siihen lainkaan. Mikä kaikki on tietoista läsnäoloa?
Kuin lasten leikkiä
Pienet lapset ovat tietoisen läsnäolon mestareita. He suhtautuvat tähän maailmaan avoimen uteliaasti, haluavat oppia uutta, eivät anna vastoinkäymisten lannistaa ja ovat kaikilla aisteillaan mukana elettävässä tilanteessa. He eivät vielä pieninä sure menneitä tai pelkää tulevaa, he elävät tätä hetkeä koko suurella lapsen sydämellään.
Olemme siis kaikki jossain vaiheessa jo olleet tietoisen läsnäolon ammattilaisia, mutta olemme jotenkin matkan varrella unohtaneet sen minkä silloin osasimme. Pienet lapset eivät katoa automaattiohjaukselle, kuten me aikuiset jatkuvasti teemme, eivätkä muistele epäonnistuneita kävelyharjoituksiaan – jos he sen tekisivät, he tuskin koskaan oppisivat kävelemään. He keskittyvät leikkimiseen täysin tässä hetkessä ja kiipeävät syliin, kun jossain vaiheessa alkaa väsyttämään.
Muista harjata hampaasi
Jon Kabat-Zinn, joka tunnetaan länsimaisen mindfulnessin isänä, MBSR-menetelmän kehittäjänä ja laajasti tieteellistä työtä mindfulnessin eteen tehneenä tutkijana, sanoo, että kaikki asiat elämässämme voivat olla tietoisen läsnäolon harjoittamista. Voimme siis olla läsnä kaikille arkipäiväisillekin asioille elämässämme. Voimme esimerkiksi syödä ruokamme tietoisesti läsnä ollen (on muuten ihan eri asia kuin hotkia ruoka samalla kännykkää selaten) tai vaikka pestä hampaamme ollen toimitukselle koko ajan läsnä.
Tällöin tiedämme tarkalleen mitä hammasta pesemme juuri nyt ja kuinka kauan olemme hampaitamme pesseet. Tiedämme myös, kuinka kovaa painamme harjaa ja miltä ikenissäsi tuntuu, kun harja kulkee niiden ylitse. Haistamme ja maistamme hammastahnan tuoksun ja maun. Ja tulemme huomaamaan, että on huomattavan hankalaa pysyä 2–3 minuuttia tietoisesti läsnä olevana hampaiden harjaukselle. Itse asiassa kymmenen sekuntia tietoista hengityksen seuraamista on jo vaikeaa! Kokeilepa itse! Ja sitten me vielä luulemme, että meillä on hyvä keskittymiskyky 😉.
Erityisen mukava tietoisen läsnäolon harjoitusmahdollisuus on luonnossa liikkuminen. Useinhan meillä on tapana sanoa esimerkiksi näin: ”Minä niin nautin saadessani kulkea luonnossa. Saan olla ihan rauhassa omien ajatusteni kanssa”. Tärkeää tämäkin, mutta mitä jos yrittäisimme siirtää huomion ajatuksistamme sinne missä oikeasti olemme? Minkälainen kävely voisi ollakaan, jos avaisimme kaikki aistimme luonnossa? Kulkisimme metsäpolulla huomaten valonsäteiden leikin puiden lehtien lomassa, tunnistaisimme aluskasvillisuudesta mustikan- ja puolukanvarvut, käenkaalit, saniaiset ja erilaiset kortteet, huomaisimme hämähäkin kauniin seitin puiden välissä ja polkua pehmentävän neulasmaton ja oravan nakertaman kävyn. Kuulisimme mustarastaan ja peipon laulun, tuntisimme tuulen henkäyksen poskella ja haistaisimme kuusien ja mäntyjen tuoksun. Todella aistisimme metsän elämää pursuavan kauneuden.
Minä olen sinulle
Ehkäpä tärkein tietoisen läsnäolon muoto on olla aidosti läsnä toisille ihmisille. Malttaa lopettaa se, mitä ikinä ajatuksemme sillä hetkellä työstävätkään ja tuoda huomiomme siihen toiseen ihmiseen, joka on lähellämme. Todella nähdä ja kuulla hänet ja hänen asiansa. Olla hänelle olemassa. Voimme helposti olla fyysisesti läsnä ja mielessämme valtameren toisella puolen. Kun kysyy itseltään: ”olenko minä läsnä tässä hetkessä?” avaa jo mahdollisuuden tulla läsnä olevaksi.
Tietoisuus omasta tilasta riittää siirtämään meidät läsnäoloon – jos itse niin haluamme. Voimme toki aina päättää jäädä myös sinne toiselle mantereelle. On kuitenkin huomattava ero olla toiselle ihmiselle aidosti läsnä, sydän auki, kuin puolivillaisesti vastata jotain automaattiohjauksella. Läsnäolo on erittäin helppo tapa vahvistaa olemassa olevia ihmissuhteita sekä rakentaa uusia. Samalla tuemme omaa hyvinvointiamme ja lisäämme kykyämme olla läsnä omassa elämässämme ja elämällemme. Elämämme nimittäin tapahtuu juuri nyt, ei huomenna eikä eilen. Jos vietämme kaiken aikamme pohtien, ehkä jopa märehtien menneitä tai suunnittelemme jatkuvasti tulevaa, emme elä lainkaan oikeaa elämäämme, siis sitä, joka tapahtuu nyt.
Ja se meditointi
Tietoisen läsnäolon kyvykkyyden kasvattamisessa on tärkeää arkipäivän läsnäolon lisäksi myös ottaa aikaa hiljentymiselle ja sisäänpäin kääntymiselle. Pyrkiä näkemään tämä hetki juuri sellaisena, kun se on, kaikkien tunteiden, tuntemusten ja ajatusten kerrostumana. Pyrkiä näkemään myös primäärien olemisen kerrosten alle – mitä nyt todella tapahtuu, mitä on oikeasti läsnä? Arvostelematta, uteliaasti ja sallien. Tätä varten me tarvitsemme myös aikaa varsinaiselle meditoinnille, tietoisen läsnäolon harjoittamiselle yksin tai ryhmän kanssa. Siksi on tärkeää myös istua välillä meditoimaan. Ei ollenkaan välttämättä lootusasentoon, vaan ihan tavalliselle tuolille tai tyynyn päälle lattialle. Olemaan elämäsi tärkeimmälle ihmiselle, eli itsellesi, läsnä.
Läsnä olevia hetkiä sinulle toivoen, Viena Loire-Pohjakallio
Tämä on kolmiosainen blogisarja, joka keskittyy tietoiseen läsnäoloon eri näkökulmista. Blogisarjan ensimmäinen osa käsitteli sitä, miksi tietoinen läsnäolo on tärkeää. Tämä toinen osa käsittelee sitä, mikä kaikki on tietoista läsnäoloa ja kolmas osa antaa vinkkejä tietoisen läsnäolon harjoituksiin. Tervetuloa mukaan olemaan läsnä!
Blogin kirjoittaja, Viena Loire-Pohjakallio, on yrittäjä ja positiivisen muutoksen puolestapuhuja Tietoisesti-yrityksessä, joka tarjoaa positiivisen psykologian ja positiivisen vuorovaikutuksen koulutuksia, valmennusta ja mindfulness-ohjausta. Lisätietoja löydät täältä: www.tietoisesti.fi
P.s. Viena on kouluttanut myös IhanaElo®-hyvinvointiohjaajia ymmärtämään ja hyödyntämään tietoista läsnäoloa niin oman hyvinvoinnin edistämiseksi kuin osana valmennustapaamisia.