Keinoja saavuttaa tasapainoinen työelämä

Blogi Keinoja saavuttaa tasapainoinen työelämä

Koska olet viimeksi miettinyt, miltä tasapainoinen työelämä näyttää? Miltä se tuntuu tai pitäisi tuntua? Voitko itse sanoa eläväsi tasapainoista (työ)elämää?

Uskon, että vuoden alku on erinomainen ajankohta pohtia näitä kysymyksiä. Ota hetki aikaa ja mieti, miltä hyvä työelämä näyttää, tuntuu ja miten itse voisit tuunata omaa työtäsi mahdollistaaksesi tasapainoisempi työelämä vuodelle 2025.

Uskon, että meissä jokaisessa on kyky kehittää omaa työtämme ja työskentelytapojamme. Asiantuntijat, kuten minä, emme pysty antamaan valmiita vastauksia siihen, miltä hyvän ja laadukkaan työelämän tulisi näyttää juuri sinulle. Voimme kuitenkin tarjota hyviä kysymyksiä, joihin vastaamalla pääset eteenpäin kohti tasapainoisempaa ja kestävämpää työtapaa.

Tässä blogikirjoituksessa käsittelen lyhyesti neljää teemaa, joita työstämällä voit muotoilla omaa tekemistäsi tai joita voitte työyhteisösi kanssa pohtia yhdessä.

1. Miltä hyvä työelämä näyttää?

Miltä sinusta näyttää laadukas ajatustyö? Koska olet viimeksi päässyt sellaiseen työmoodiin, jota voisi kutsua laadukkaaksi ajatustyöksi? Minkälaista työn tekemistä sinä itse ja teidän työyhteisössänne arvostetaan?

Jotta voi tuntea tekevänsä töitä laadukkaasti, arvojen ja arvostusten mukaisesti, pitää aluksi määrittää, mitä tavoitellaan.

Me kaikki tunnemme sen tunteen, kun juoksemme työpäivän aikana kiireessä ja hektisyydessä, mutta päivän päätteeksi ei tunnu siltä, että olisimme saaneet mitään merkittävää aikaan. Toisaalta tiedämme myös, miltä tuntuu, kun työpäivä etenee sujuvasti: mieli on kirkas, tekeminen on fokusoitunutta ja tehtävälista tyhjenee kiitettävästi. Tuntuu, että teemme oikeita asioita ja järkevillä työtavoilla.

Kun olemme tietoisia siitä, mikä on meidän mielestämme laadukasta ja tavoiteltavaa, voimme saavuttaa kokemuksen onnistumisesta.

Pohdittavaksi: Miten sinä määrittelet, mikä sinun työssäsi on laadukasta työn tekemistä?

2. Mikä on minun perustehtäväni ja työni tuottama arvo?

Oman perustehtävän äärelle kannattaa pysähtyä usein. Pysähtyminen, kirkastaminen ja keskittyminen on tärkeää monesta eri näkökulmasta.

Työaikaamme pyrkii täyttämään monenlaiset tehtävät ja ihmisten erilaiset tarpeet. Suurimmalla osalla meistä on aina enemmän tekemistä kuin aikaa. Jotta pystymme vahvistamaan omaa aikaansaamisen tunnettamme ja varmistamaan, että työmme tuottaa sitä arvoa, minkä vuoksi meidät on palkattu, meidän tulee tehdä oikeita asioita.

Työuupumuksen oireistoon kuuluu usein tunne, ettei työllä ole enää merkitystä, ja onnistumisen kokemukset jäävät harvaksi. Ei enää tunnisteta, mitä tulisi saada aikaiseksi tai mikä oma merkitys tai arvo työpaikalla on.

Yksi tärkeä keino suojautua työuupumusta vastaan ja lisätä tunnetta tasapainoisesta arjesta on tunnistaa, mitä arvoa työn on tarkoitus tuottaa. Kenelle työsi on tärkeää? Mikä on työn arvo itsellesi? Ja miten tätä arvoa mitataan?

Työpäivät, jotka täyttyvät tärkeistä ja merkityksellisistä tehtävistä, tuottavat onnistumisia, tyytyväisiä asiakkaita ja syvempää merkityksellisyyden kokemusta.

Pohdittavaksi:

  • Mitkä asiat työssäsi ovat sinulle tärkeitä?
  • Missä asioissa olet tärkeä muille?
  • Missä työtehtävissä tai millaisissa tilanteissa koet merkityksellisyyttä ja intoa?
  • Miten voisit saada niitä lisää?

3. Kalenterin suojelu

Työelämäkeskustelussa on puhuttu jo vuosia kiireen kokemuksen ja työpäivien sirpaloitumisen lisääntymisestä. Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio kirjoittivat vuonna 2012 Työkirjassaan: “Pääsääntöisesti sekä suurin tyydytyksen tunne että merkittävin taloudellinen lisäarvo tulee proaktiivisesta toiminnasta, mutta emme ehdi keskittyä siihen, koska päivämme täyttyvät lähes yksinomaan nopeista, reaktiivisista asioista.” Tilanne ei ole työpaikoilla valitettavasti parantunut vuodesta 2012, vaan päinvastoin. Meillä on entistä enemmän keskittymistämme ja aikaamme kaappaavia tekijöitä.

Ajatustyöntekijän työtehtävät voisi jakaa karkeasti viiteen eri kategoriaan:

  • Yksin tehtävät ja nopeat työtehtävät, kuten sähköpostien ja Slackin käsittely, statusraportit, muistiot ja erilaisten järjestelmien päivittäminen.
  • Yksin tehtävät ja aikaa vaativat työtehtävät, kuten ajattelu, ideointi, pidemmän tekstin kirjoittaminen tai esitysten tekeminen.
  • Yhdessä tehtävät ja nopeat työtehtävät, kuten erilaiset palaverit, puhelut ja yhteiset lyhyemmät kokoontumiset.
  • Yhdessä tehtävät ja hitaat työtehtävät, kuten työpajat, innovointityö ja kehityspäivät.
  • Metatyö, joka on usein näkymätöntä ja ei-laskutettavaa valmistelu- ja suunnittelutyötä, virheiden korjaamista ja säätämistä eri suuntiin.

Kun tutkit kalenteriasi, osaatko tunnistaa, mikä työ tuottaa suoraa arvoa ja tyydytyksen tai aikaansaamisen tunnetta? Entä onko siellä työtehtäviä, joita et osaa arvottaa tai joiden hyöty ei ole selvä? Mihin sinun tulisi käyttää enemmän aikaa ja mihin vähemmän? Miten paljon käytät aikaa hyödylliseen metatyöhön ja paljonko aikaa kuluu säätämiseen tai sähellykseen?

Kalenterin suojelu ja työpäivän selkeä suunnittelu ovat avainasemassa, jotta pääsemme eroon turhasta kiireestä ja voimme keskittyä olennaiseen.

Pohdittavaksi:

  • Jos sinulla olisi oma assistentti, miten hän suojelisi aikaasi?
  • Millaisia asioita hän siirtäisi pois kalenteristasi, jotta sinulla olisi enemmän aikaa keskittyä todella arvokasta työtä tuottaviin tehtäviin?
  • Mitä sinä voisit oppia assistentiltasi?

4. Oman mielen jämäkkyys

Tiedon määrä, jatkuvat viestintäkanavat ja some ylittävät aivojemme kapasiteetin. Meidän täytyy oppia rajaamaan, kuinka paljon ja minkälaista informaatiota haluamme käsitellä tietoisesti – ja mikä ei enää palvele meitä.

Rajaaminen vaatii mielen lujuutta. Se vaatii kykyä olla vilkaisematta WhatsAppia tai somea keskittymistä vaativan työtehtävän aikana. Aivomme kaipaavat jatkuvaa nopeaa tyydytystä, jota somesta ja muista viestintäkanavista saamme. Mutta kun suostumme tähän jatkuvaan huomion siirtymiseen, menetämme kyvyn keskittyä. Opeta itsellesi, että yksi asia kerrallaan ja mielellään loppuun saakka työskentelytapoja.

Pohdittavaksi:

  • Tunnistatko, kuinka itse häiritset keskittymistäsi päivän aikana? Mistä se johtuu?
  • Koska vireystilasi on parhaimmillaan ja milloin ote alkaa herpaantua?
  • Miten voisit suojella ajatteluasi ja keskittymistäsi häiriötekijiltä, jotta saisit enemmän aikaan ja tuntisit työpäivän päätteeksi tehneesi todella merkityksellistä työtä?
  • Kenelle ja mille asioille sinun tulisi opetella sanomaan “EI”?

Tasapainoinen työelämä on kokonaisuus, joka koostuu monista pienistä valinnoista, mielen lujuudesta ja koko työyhteisön tavasta tehdä töitä. Mitä arvostetaan ja mikä saa eniten aikaa sekä huomiota, se vahvistuu.

Se vaatii kykyä arvioida omaa tekemistä, arvottaa työtehtäviä ja tunnistaa, mitkä asiat vievät energiaa ja mitkä tuottavat arvoa. Ota siis aikaa miettiä, miltä sinun työsi pitäisi näyttää, jotta se olisi tasapainoista, merkityksellistä ja kestävämpää – niin tänä vuonna kuin tulevinakin vuosina.

Tanja Lappi kirjoitti vieraskynäblogin IhanaElon blogisarjaan tasapainoisesta työelämästä
Kuvassa Tanja Lappi

Keinoja saavuttaa tasapainoinen työelämä -blogin kirjoittaja Tanja Lappi on yksi työterveysyritys Heltin perustajista, ajatustyöhön, -työntekijöihin ja -yrityksiin erikoistunut työterveyspsykologi ja johdon luottovalmentaja, joka on hoitanut työurallaan satoja työuupuneita sekä sparrannut esihenkilöitä ja johtoa lukuisissa organisaatiossa. Hän kutsuu itseään työuupumusaktivistiksi, joka uskoo että työuupumuksesta voidaan vielä joskus puhua menneessä aikamuodossa.

Tasapainoinen työelämä on yksi Aivot vireeseen 2.0 -valmennuksemme keskeisistä teemoista. Valmennuksessa käsittelemme teemaa syventämällä ymmärrystämme aivoergonomiasta. Löydämme konkreettisia keinoja aivoterveyttä tukevamman työympäristön rakentamiseksi ja työskentelytapojen muokkaamiseksi.

Piditkö lukemastasi? Klikkaa nappia ja jaa se ystävillesi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *