Aivomme ovat tärkein pääomamme. Aivot ovat mielemme koti ja kehomme ohjauskeskus. Kehityskeskustelut ovat vuosia olleet yhä useamman työyhteisön hetkiä, joissa aidosti kysytään kuulumisia, saadaan ja annetaan palautetta, esitetään toiveita ja rakennetaan kehittymissuunnitelmia. Valveutuneissa organisaatioissa rinnalle on lisätty hyvinvointikeskusteluiden malli. Hyvinvointikeskusteluissa rohkaistaan ottamaan puheeksi työtä ja elämää kuormittavia asioita, etsimään voimavaroja vahvistavia elementtejä ja tuunaamaan työtä ja elämää hyvinvointia lisääväksi. Kyllä, työkin voi lisätä hyvinvointia ja kehityskeskustelut voivat edistää aivoterveyttä.
Aivoterveyden peruspilarit huolehtivat vireystilasta ja palautumisesta
Säännöllinen ruokailu, liikunta ja uni tukevat jaksamista. Ne ovat elinehto myös aivojen toiminnalle ja vaikuttavat merkittävästi keskittymiskykyyn ja tuottavuuteen. Aivoterveyden edistäjänä kannustan kysymään kehityskeskustelussa, miten huolehdit näiden aivojen perustarpeiden täyttymisestä niin työpäivän aikana kuin vapaalla. Onhan meillä jokaisella velvollisuus huolehtia omasta työkyvystämme ja samalla työnantajalla velvollisuus mahdollistaa onnistumisemme työssä ja varmistaa riittävä aika palautumiselle.
Nämä meille jokaiselle henkilökohtaiset asiat ovat myös yhteisiä. Minun nälkäkänkkäni tai huonosti nukuttu yöni näkyy ja kuuluu myös ympärilleni. Toisaalta yhteisesti sovitut pelisäännöt lounastauosta ja Teams-palavereiden väliin jätettävistä pienistä hengähdyshetkistä helpottavat meitä jokaista onnistumaan aivoterveytemme vaalimisessa.
Kehityskeskustelussa yhteisesti sovitut kysymykset antavat selkänojaa näiden joskus yksityisiksi asioiksi koettavien asioiden käsittelyyn. Onhan lopulta kyse sinun, tiimisi ja työyhteisösi hyvinvoinnista ja onnistumisesta. Samalla tulee sekä itse että yhdessä mietittyä, miten ihan oikeasti muokkaan arkeani, jotta ajatukseni kulkevat, koen itseni virkeäksi, jaksan innostua ja tehdä rakentavia päätöksiä yhdessä muiden kanssa.
Psykologisten perustarpeideni täyttymiseen tarvitsemme toisiamme
Suurin osa meistä työskentelee yhdessä toisten kanssa. Aivommekin tarvitsevat toisia aivoja voidakseen hyvin. Meillä on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, arvostetuksi osana ryhmää. Kehityskeskustelussa käsitellään usein esihenkilön ja hänen tiimiläisensä yhteistyön sujuvuutta. Saatetaan jutella myös siitä, miten hommat sujuvat muiden kanssa.
Aivoterveyden näkökulmasta on olennaista ymmärtää, tuleeko jokainen, myös esihenkilö, nähdyksi ja kuulluksi. Onko työpaikallamme ollut tilanteita, jotka joku on kokenut epäreiluina? Ovatko kaikki saaneet riittävästi arvostusta omasta työstään ja tavastaan toimia? Koetteko työnne merkitykselliseksi ja mikä tukisi aikaansaamisen tunnettanne?
Näiden asioiden tunnistaminen ja ääneen sanominen on askel eteenpäin. Kun tunnistan omat tunteeni ja niiden taustalla olevat tarpeeni, minun on helpompaa oivaltaa, mitä tarvitsen niiden täyttämiseksi. Samalla alan ymmärtää omaa rooliani muiden tarpeiden täyttämisessä. Olen arvokas kuulijana ja kohtaajana, myötäinnostuminen, arvostavat sanani ja onnistumisten esiin nostaminen ovat aarteita niin itselleni, toisille kuin koko tiimille ja työyhteisölle.
Aivoergonomialla voimme suojautua turhalta kuormalta
Nykyinen työ- ja elämäntapamme on monella tapaa aivoja kuormittavaa, jos emme kiinnitä siihen erityistä huomiota. Informaatiotulva on rajaton, työskentelyolosuhteemme haastavat ja etätyö vaikuttaa yhteistyöhömme.
Kehityskeskustelun suurempien tulevaisuuden suunnitelmien rinnalle ehdotan, että otetaan puheeksi työn tekeminen tänään. Minkä pienen konkreettisen lupauksen minä, tiimimme ja työyhteisömme voisi tehdä viestitulvan tai -kanavien rajaamiseksi? Voisimmeko sopia yhteisistä pelisäännöistä työrauhan parantamiseksi myös toimistolla tai haastaa toisiamme kävelypalavereihin tai pieniin palauttaviin taukoihin? Olisiko meillä jopa töitä tai työskentelymalleja, joista voisimme luopua kokonaan?
Affektiivinen ergonomia huomioi myös arvot ja tunteet. Kehityskeskustelussa on tilaisuus puhua yhteisistä arvoista ja peilata niitä omiin. Nostaa esiin koetut ristiriidat, jotta niihin on mahdollisuus puuttua. Ehkä kyse onkin ollut vain väärinymmärryksestä tai huonosta päivästä. On myös lempeää rohkeutta itseä kohtaan joskus todeta, että tämä työ tai työpaikka on minun aivoilleni liian kuormittava.
Kehityskeskustelut voivat edistää aivoterveyttä
Sanoista tekoihin – muokataan kehityskeskustelunne edistämään aivojen hyvinvointia. Voimme aloittaa tutustumalla yhdessä Kansallisen aivoterveysohjelmamme työikäisten vaikutustavoitteisiin. Ne ovat teemoja, joihin meidän jokaisen yksilöinä ja työyhteisönä tulisi tarttua rakentaaksemme kestävästi aivoterveyttä tukevia työpaikkoja ja yhteiskuntaa.
IhanaElo-tiimin valmentajat toteuttavat näiden teemojen äärellä valmennuksellisia luentosarjoja ja -työpajoja, jotka herättelevät tiedon ja harjoitusten avulla lisäämään tietämystä aivoterveyteen vaikuttavista asioita ja tuuppaavat tekemään konkreettisia tekoja. Luentojen ja työpajojen tukemana teillä on jo parempi valmius rakentaa kehityskeskustelujenne sisältöä aivojen hyvinvointia tukevaksi tai voimme mielellämme myös sparrailla kanssanne.
Olisitteko te yksi ensimmäisistä työyhteisöistä, joka nostaa aivoterveyden konkreettisesti mukaan myös kehityskeskusteluihin? Olisi huikeaa saada olla mukana tukemassa matkaanne. Olethan yhteydessä, jos haluatte nostaa panoksianne tärkeimmän kilpailutekijänne eli aivojen toimintakyvyn varmistamiseksi.
Linkki yhteydenottolomakkeellemme
Ihanaa eloa toivoen, Alisa