Kansallisessa aivoterveysohjelmassa yhteenkuulumisen tunne ja osallisuus on nostettu yhdeksi läpileikkaavaksi vaikutustavoitteeksi kaikille ikäryhmille. Kyseinen tavoite kiteytyy sanaan ”kanssalaisuus”.
Yhteisöllisyys ei ole vain ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä, vaan se on olennaista aivojen terveydelle, kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja merkittävien asioiden aikaansaamiselle. Yhteisöllisyys tekee elämästä rikkaampaa ja merkityksellisempää, ja sen vaikutukset ulottuvat yksilöiden tasolta koko yhteiskuntaan.
Yhteisöllisyys vaikuttaa aivoterveyteen
Yhteisöllisyys vaikuttaa merkittävästi aivojen kehitykseen ja toimintaan. Sosiaalinen vuorovaikutus stimuloi aivoja ja aktiivinen sosiaalinen elämä auttaa ylläpitämään sekä parantamaan kognitiivisia toimintoja, kuten muistia ja oppimista. Erityisesti iän karttuessa yhteisöllinen toiminta ja vuorovaikutus voivat vähentää kognitiivisen heikentymisen riskiä, sillä ne tarjoavat aivoille jatkuvasti uusia virikkeitä ja haasteita. Lisäksi sosiaalinen tuki ja läheiset ihmissuhteet auttavat vähentämään stressiä, mikä puolestaan suojaa aivojen terveyttä.
Yhteisöllisyys tukee hyvinvointia
Yhteisöllisyys on keskeinen tekijä ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Kuuluminen johonkin yhteisöön ja läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen lisäävät merkittävästi yksilön elämänlaatua. Yhteisöllisyys tarjoaa emotionaalista tukea, joka auttaa käsittelemään elämän haasteita ja vastoinkäymisiä. Lisäksi sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja vuorovaikutus voivat lisätä onnellisuutta ja vähentää masennuksen sekä ahdistuksen riskiä. Ihmiset, joilla on vahva sosiaalinen verkosto, kokevat elämänsä merkityksellisemmäksi, mikä edistää henkistä hyvinvointia ja elämäniloa.
Yhteisöllisyys mahdollistaa merkittäviä asioita
Yhteisöllisyys on avainasemassa myös merkittävien asioiden aikaansaamisessa. Monimutkaisten ja laajamittaisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii usein yhteistyötä ja kollektiivista ponnistelua. Yhteisöissä syntyy ideoita, jaetaan resursseja sekä yhdistetään eri alojen asiantuntemusta ja osaamista, mikä mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja toteuttamisen.
Yhteistyön ja jaetun vastuun avulla voidaan saavuttaa suurempia ja kestävämpiä tuloksia kuin yksilöt voisivat yksinään saavuttaa. Tämä näkyy esimerkiksi tieteellisissä läpimurroissa, yhteiskunnallisissa uudistuksissa ja suurissa infrastruktuurihankkeissa, jotka kaikki vaativat vahvaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä.
Yksilöiden fyysinen voima tai nopeus eivät ole olleet ihmiskunnan selviytymisen ja menestyksen avaimet. Sen sijaan kyky muodostaa yhteisöjä, toimia yhdessä, ja jakaa tietoa, ovat tehneet meistä menestyvän lajin. Tarvitsemme toisiamme ja tiedämme sen.
Kanssalaisuus rakentaa paremman tulevaisuuden – yhteisöllisyydessä on voimaa.
Uteliaisuutta kohtaamisten äärelle,
Markku Hiljanen
Blogin kirjoittaja Markku Hiljanen on MBA, KTM, ihmisten ja organisaatioiden toimintakyvyn kehittäjä, joka toimii IhanaElo®-tiimissä valmentajana ja kouluttajana.
Kansallisen aivoterveysohjelman vaikutustavoitteet kiteyttävät ne teemat, joiden ympärille IhanaElo®-valmennukset ja -koulutukset rakentuvat. Aivot tarvitsevat aivoja -teema vahvistaa yhteisöllisyyttä ja Aivoergonomia auttaa löytämään aivoystävällisempiä tapoja elää ja työskennellä. Aivoterveyden peruspilarit muistuttavat aivoterveyttä edistävän syömisen, liikkumisen, palautumisen ja erityisesti unen vaalimisen tärkeydestä. Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta aivoterveyden merkityksestä ja aktivoida konkreettisiin tekoihin, joilla jokainen voi parantaa omaa sekä työyhteisönsä aivoterveyttä.