Ajatus jumissa. Mieli maassa. Mikään ei huvita. Kyynisyys kurkkii olkapäältä. Torjunta on päällä, kun joku ehdottaakin tapaamista. Kuulostaako tutulta? Oletko jo testannut, mikä auttaa? Auttaako sohvalle heittäytyminen heti kotiin tultua, somen pyörittely kännykällä vai ehkä sittenkin happihyppely lähipuistoon? Aivot rakastavat liikuntaa.
Aivot laskevat jokaisen askeleen
Aivot hyötyvät liikunnasta, joka hengästyttää, hikoiluttaa ja nostaa pulssia. Liikkumalla paranee koko kehon toiminnan ohella myös aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku. Ne puolestaan edistävät aivosolujen toimintaa ja uusiutumista.
Liikuntasuorituksen aikana eri aivoalueet tekevät aktiivista yhteistyötä. Liikunta muovaa aivoja ja synnyttää uusia yhteyksiä. Aivosolujen kasvutekijän neurotropiinin määrä lisääntyy merkittävästi juuri liikunnan jälkeen. Yhdistä siis liikunta vaativien asioiden opetteluun.
Jos olet huonolla tuulella, lähde kävelylle.
Jos olo ei siitä parane, lähde uudelle kävelylle.
– Hippokrates
Aivot laskevat jokaisen askeleen. Kaikki liike on hyväksi. Jos urheilu ja liikunta kuulostaa ahdistavalta, puuhastelukin saa aivot hymyilemään.
Ajattele nopeammin ja tarkemmin
Liikunta on tehokas keskittymislääke nostaessaan dopamiinitasoja. Liikunta parantaa ajattelun prosessointinopeutta ja toiminnanohjausta sekä lyhyt- ja pitkäkestoista muistia.
Liikunta nostaa stressinsietokykyä ja laskee verenpainetta, joka on aivoverenkiertohäiriöiden suurimpia riskitekijöitä. Suurin vaikutus verenpaineeseen on kestävyysurheilulla, joka on pitkäkestoista ja vaatii hapenottokykyä. Hyviä lajeja ovat juoksu, reipas kävely, pyöräily, hiihto ja uinti.
Yhä useamman tutkimuksen mukaan kestävyysliikunta näyttäisi olevan paras lääke stressinhallintaan. Rentoutuminen, meditaatio ja mindfulness auttavat osaltaan, mutta jos kuntoilu jää väliin menettää mahdollisesti kaikkein tehokkaimman keinon. Jos aika ei riitä molempiin, valitse liikunta!
Aivot rakastavat liikuntaa
Aivot virkistyvät, kun liikunnan aikana erittyy aivojen henkistä toimintakykyä kohottavia mielihyväaineita, endorfiinejä. Kaikenlainen ruumiillinen rasitus lisää endorfiinien eritystä ja hyvän olon tunnetta.
Aloita askel kerrallaan, mutta tavoittele 30 min liikkumista kerrallaan. Tee liikunnasta tapa eli valitse mieluisa liikkumisen laji, jotta jaksat jatkaa sitä osana elämääsi. Vaikutus kertyy hiljalleen. Aivojen stressijarrujen hippokampuksen ja otsalohkon vahvistumiseen menee aikansa. Anna sykkeen nousta reilummin 2-3 kertaa viikossa. Opetat samalla kehollesi, että sykkeen nouseminen ei ole vaaran merkki.
UKK-instituutti uudisti hetki sitten liikkumisen suosituksia lisäämällä mukaan entistä paremmin kevyen liikuskelun, paikallaanolon tauottamisen ja riittävän unen merkityksen. Löydät aikuisten liikkumisen suosituksesta terveyttä ja hyvinvointia edistävää tietoa ja vinkkejä. Kurkkaa ja pohdi, miten sinun päiväsi voisi rakentua, jotta jaksat paremmin, aivosi virkistyvät ja mieli kirkastuu.
Kun jalkani lähtevät liikkeelle,
ajatukseni alkavat virrata.
– Henry David Thoreau
Toisinaan tapojen muokkaaminen on helpompaa, kun saa kannustusta alkuun. Muistathan silloin, että löydät meidän ainutlaatuisesta IhanaElo-hyvinvointiohjaajien tiimistä varmasti juuri sinulle parhaan rinnallakulkijan. Ota rohkeasti seuraava askel. Tavat ovat muutettavissa terveyttäsi edistäviksi. Myös sinun aivosi ja mielesi ovat tämän huomion arvoiset.
Lupaan koota sinulle lukuisia vinkkejä aivojesi hyvinvoinnin tueksi niin tulevissa blogeissa kuin eri sosiaalisen median kanavissa. Luithan jo blogin Syö aivot virkeiksi.
Blogin lähteenä on hyödynnetty mm. Aivoliiton artikkeleja liikunnan vaikutuksista aivoterveyteen sekä Anders Hansenin kirjaa Aivovoimaa – Näin vahvistat aivojasi liikunnalla.
Ihanaa eloa sinulle, Alisa